tiistai 28. huhtikuuta 2015

Voihan kettu!



Meillä täällä Lappeenrannassa on paljon citykettuja, niistä aika-ajoin on paikallislehdessä juttuakin ollut. Ketut alkavat olla melko kesyjä ja meillä täällä luonnon äärellä niitä on todella usein näkyvillä. Meillä kyllä on täällä muitakin luonnon eläimiä kuten supeja, kyitä jopa karhuhavaintoja on noin 500m päästä meidän kadusta. 

Viimekesänä istuin viettämässä hiljaista hetkeäni parvekkeella keinussa ja huomasin liikettä tuossa tiellä. Ihan minipieni kettu siinä viipotti mennä. Minulla ei ollut kännykkä siinä ihan lähellä ja tilanne meni niin nopeasti ohi, että tuo pieni söpö otus jäi kuvaamatta. Jouduin kyllä hieromaan silmiäni, en nimittäin koskaan ennen niin pientä poikasta ole yksin nähnyt kulkemassa. Ehkäpä emokin oli jossain lähellä.

Meidän pihassa on koiranleluilla leikkinyt kettu monta kertaa! Naapurit ja me itsekin olemme nähneet sen. Ja tässä pari viikkoa sitten kettu nappasi meidän koiran pallon ja vei metsään. Myöhemmin lapset löysivät pallon rikkoutuneena. Tuosta tilanteesta sain nopsasti kuvankin, tosin se on niin huono etten laita sitä edes tänne blogiin..

Kuva on lainattu googlen kuvahaun kautta

Eilen illalla istuin kaikessa hiljaisuudessa sohvalla ja kuulin oudon kolauksen. Hetken päästä mies huomasi, että kuistilta puuttuu yksi lapsen kenkä! -Kenkä kuitenkin löytyi keskeltä pihaa hylättynä. Onneksi ei lähtenyt sen kauemmas ketun mukana, olisi harmittanut aika paljon. Samalla huomattiin myös, että koiran osittain syöty luu oli kadonnut pihakivetykseltä. Lienee mennyt parempiin suihin. ;)

Meillä on kadonnut työrukkasia, koiran aktivointileluja jne pikkujuttuja pihalta jo pidempään. Epäilenpä, että ketturepolainen on niitä vienyt omaan kotiinsa. 

Sellainen positiivininen piirre ketun olemassaolosta, että puput ovat mielestäni vähentyneet alueeltamme. Ei ihan niin paljon ole pupuja ollut ja pupujen kevättuhotkin olivat vähäisemmät kuin aiempina vuosina. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti ilahduttaa minua, kiitos!